torstai 24. maaliskuuta 2011

Kävin kaupassa

Jos mä kävisin baareissa, istuisin siellä varmasti koko ajan Black Jack-pöydissä ja tarjoilisin kierroksia koko seurueelle. Näin vois ainakin kuvitella niistä rahamääristä mitkä mä tuhlaan vedoten siihen etten käy baareissa.

Viime sunnuntaina kävin siis kuluttamassa (olemattomia) baarirahojani Humppilan lasitehtaalla, mistä löytyy mm. Marimekon ja Iittalan liikkeet. Marimekko ilmoitti tarjouskankaista mutta eihän siitä pinkasta löytynyt mitään mieluisaa. Morris sai kuitenkin normihintaan unikavereiksi karkulaisia. Kuvio vaan olikin liian iso "Morriksen seinälle" enkä yläkerran valmistumisen toivossa sitä raaskinut leikata, joten tällä hetkellä kangas on taiteltu ja kiinnitetty esteettisesti nastoilla seinälle. Ompelin kyllä tankokujat ja päärmeet ennenkun tarkastettiin kankaan koko :)


Olen tässä kärsinyt alkuvuoden pahasta maljakko-ongelmasta. Eli siis niitä ei ole. Pohdein tätä ystäväni kanssa joka ehdotti Aalto-maljakon hankkimista. Mä olen joskus julistanut että meille ei sellaista vaasia tule ja olen pitänyt sitä kovin epäkäytännöllisenä. Tää samainen Savoy-friikkiystäväni oli meillä lauantaina yökahvilla enkä tiedä mitä hän mun kahvikuppiin pisti mutta sunnuntaina Iittala myymälästä lähti mukaani sitten kuitenkin se kirkas Aalto-maljakko. Osasyynä oli kuitenkin se että maljakko oli sellaisessa tarjouksessa ettei ollut varaa olla ostamatta.

(ruokaryhmä vois olla myytävänä jos joku tahtois semmosen ostaa)




Tässä tän hetken "tärkeimmät" hankinnat. Lisää toivottavasti luvassa sillä lähden lauantaina tutustumaan Turun kirppareihin. Oppaakseni lähtee tämä sisustuksen ihmelapsi ja löytöjen kruunaamaton kuningatar, joten voitte kuvitella että odotukset omien hankintojenkin suhteen on korkealla. Kiva päivä tulossa joka tapauksessa!! 



Morris lähettää suukkoja. Taustalla jalkalamppu jonka jalan maalasimme kiiltävästä hopeasta mattamustaksi.  Mitä mieltä ootte? Kannattiko? Varjostin on vielä hakusessa tai sitten nykyinen pääsee johonkin käsittelyyn.

Vertailuksi vanha, kovin jouluinen kuva lampusta alkuperäisessä kunnossa. 


(Nojatuoli on kamalan ruma kapistus mutta en ole löytänyt vieläkään vuosien etsintöjen jälkeenkään muuta tilalle. Lupaan kuitenkin hankkiutua tästä eroon mahdollisimman pian :) )

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Näin Jennin kävi

Tässä tulos mun shortsi keikistelyille.. 




Aloitin tankotanssikurssin. Oli aivan mahtavan kivaa ja jospa kurssin päätteksi en olisi niin pahasti mustelmilla kun ekan kerran jälkeen. Näillä polvilla menin seuraavana päivänä Morriksen kanssa uimaan. Sain osakseni paljon katseita, jostakin syystä.  (karvanen yritti jälleen änkeä kuvaan)

Tällä viikolla tehtiin nopsaan jälleen kaapista löytyneistä tarpeista "lindströmminpihvejä". Soijasta ja punajuurista, tietty.



Olin suunnitellut näiden kaveriksi ties mitä kastikkeita ja mausteperunoita mutta saatiin "yllätys"vieraita joten jouduin jopa oikaisemaan pihvien valmistuksessa sen verran etten kerennyt paisuttelemaan soijaa. Hyviä oli silti. Isäntäkin söi  ja koirille ei riittänyt ainuttakaan :)

Ai niin. Lauantaina saatoin nähdä vilauksen mystisten jälkien jättäjästä. Tunnistamaton musta otus löntysteli keskellä päivää pois meidän portilta. Näytti kovin naapurin saksanpaimenkoiralta, saattoi tietty olla susikin :)




torstai 17. maaliskuuta 2011

jäljetöntä...

Minuapa odotti edellispäivänä töistä tullessani melkoinen yllätys. Joku oli käynyt kakkimassa meidän rappujen eteen ISON kasan (tai ison meidän poikien kasoihin verrattuna). Haisevan yllätyksen lisäksi tämä vieras oli jättänyt jälkeensä myös ISOT tassun jäljet (tai isot meidän poikien jälkiin verrattuna).

Minähän epäilen syylliseksi tietysti sutta mutta kun esikoisen kanssa ollessani eläinlääkärissä puhuin asiasta eläinlääkärille, lohdutti hän minua että tuskinpa asialla hukka kuitenkaan on ollut, hän epäilee vahvasti ilvestä :/ Kumpikaan ei ole meille tervetullut!  Eläinlääkäri tuli tähän tulokseen kun kuvailin hälle tarkasti kakkakasan rakennetta ja koostumusta joka ei ihan tavallisen lihansyöjän jätökseltä näyttänyt mutta säästän teidät tarkemmilta yksityiskohdilta. :) (kaikkea ne eläinlääkärit joutuvat sietämään) Yksi vaihtoehto on tietenkin naapurin koira, joka olisi se mieluisin vaikkakaan ei myöskään toivottu.

Kävin tänään hieman kuvailemassa näitä hirmujälkiä, jotka isännän mielestä ei ole niin kovin suuret.


Tassun jälkien kuvaaminen on erittäin vaikeaa. Eikä tästä kuvasta nyt välity ollenkaan kuinka huimista anturoista puhutaan :)  Vertailukohtana voi käytää kuvassa näkyvää Morriksen kengän jälkeä, kokoa 25.


Tämä jälki ei liity tapaukseen. Kuuluu perheenjäsenelle :) 

Jälkiä kuvatessani karvanen halusi esitellä uutta kampaustaan. Talviparta sai aamulla kyytiä. Kevät tulee kovaa vauhtia. Odotellaan tosin vielä hetki ennenkuin loputkin karvat keritään.
Valotukset ei ole vieläkään kohdallaan.

Lopuksi vielä... Osaatteko kuvitella minut julkisesti näissä tamineissa? 


En minäkään. Varsinkaan noissa pikkushortseissa. No, huomenna näillä menen keikistelemään. Kuinka Jennin käy? Sen tulette kuulemaan myöhemmin... 



keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Uutisia

"Äiti vettä. Puut pois!" kommentoi Morris kun sattui näkemään uutisia. Niitä on tullut seurailtua viimeaikoina paljon. Enpä osannut kuvitella että poika niistä mitään ymmärtää mutta ilmeisesti näky vesimassoista pysäytti hänetkin. Toivotaan ettei pahempia traumoja jää.

Tehtiin Morriksen ja karvasen kanssa pihalle ukko. Päähän laitettu olkihattu ja vinot silmät toi myös mieleen itäiset ystävämme. Olkoon tuo sitten vaikka meidän kunnianosoituksemme heidän tilannettaan kohtaan. Toivotaan kuitenkin että heidän kohtalonsa on parempi kuin meidän ukkelimme joka on alkanut jo hieman sulaa.




Nakut tulivat ihmettelemään uutta asukasta ja pitihän sille heti sanella pihan säännöt. Karvanen ihmettelee kovin moista hössötystä. 

Ulkokuvat on taas ihan ylivalottuneita kun en millään "kerennyt" säätään valotusaikojen kanssa. Sisällä kun on tottunut käyttämään pitkiä valotusaikoja oli ulkona kuvaaminen ihan liian hankalaa.
Syy miksi kameran hain; luulin jo että Morris on hajoittanut uudet haalarinsa. Kyllä oli äidin naurussa pitelemistä kun huomasin että onkin istunut ilmeisesti autossa karkin päälle. Huvittava näky. Pitihän sellainen saada ikuistettua. 
 





sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Lupauksista

Tein tänä vuonna vain yhden uudenvuoden lupauksen.

Menin lupaamaan että yritän valmistaa joka viikko jotain uutta ruokaa/ruokalajia.
Valituksia ei ruoasta ollut oman perheen jäseniltä siihenkään mennessä kuulunut mutta itse olin jo hyvin kyllästynyt makaroonilaatikkoon ja kalasoppaan.

Alkuun olin hyvinkin innokas ja uusia ruokalajeja kokeilin jopa useasti viikossa. Nyttemmin innostus on laantunut ja olenkin välillä hieman soveltanut omia sääntöjäni, joita ei siis varsinaisesti ole.

Vaikkei tästä blogista olekaan tulossa mikään ruokablogi (missään nimessä ei)  sillä kokki en todellakaan ole (vaan oikeastaan todella kehno ruoanlaittaja), ajattelin silti esitellä hieman kokeilujani. Kaikkiahan kiinnostaa mitä meillä syödään.:)

Olen tällä viikolla heittänyt kamalasti ruokaa roskiin joten tämän sunnuntain kokeilun tein kaappien kätköistä.

Quinoaa ja "salsaseitiä"




Seitin ohjeen näin joskus jossakin Pirkassa. (sovelsin sitä vaihtamalla ohjeen pakaste sipulit ja paprikat tuoreisiin, sekä vaihtamalla salsan tavalliseen tomaattimurskaan)

  

Morrikselle maistui.


Isännän aterialle kävi näin. Väitti että suuhun sattui. Minä veikkaan edellisehtoon baari-iltaa.

Tästä se lähtee

Alkuun paljon selitystä. 
Miksi ihminen kenen elämässä ei tapahdu yhtään mitään pitäisi blogia?

Olen sitä jo vuoden ajan miettinyt ja kun tänään yritin vakuutella ystävääni perustamaan omaa blogia, päätin sen viimein sitten tehdä itsekkin.

Seuraavista syistä:

 1. Haluaisin kuvata paljon enemmän kuin mitä nykyään kuvaan. Olen kuvaamisessa ihan keltanokka ja kuvausasetukset on vielä (melkein) ihan hepreaa. En ole keksinyt mitään kanavaa jakaa mieluisia otoksiani, jospa tässä..  Otan mielelläni vastaan myös ehdotuksia ja neuvoja miten parantaa kuviani, kamerana toimii Canon 500D.

2. Olen kova lupaamaan asioita. Jospa ne tulisi pidettyä paremmin kun ne ovat "julkisesti" muidenkin tiedossa.
       2.1 Uudenvuoden lupaukseni ainakin uhkaa jo kovin hiipua. Tästä myöhemmin.

3. Ajatus siitä että tuntuisikohan oma elämä hiukan hohdokkaammalta jos pääset palaamaan sen tapahtumiin jälkikäteen.Olen ainakin ollut ihan innoissani tämän ekan päivän. Eli varoitus, tämä blogi tulee olemaan Jennin päiväkirjablogi, Jennin super tylsästä elämästä.

4. Vaikka blogi onkin pääasiassa omaa itseäni varten (niinhän ne kaikki väittää) niin olisihan se mukavaa jos joku nauttisi minunkin blogistani yhtä paljon kun minä nautin selatessani illat pitkät muiden blogeja. 
 

Tälläisella vuodatuksella aloittelen ihka ensimmäisen blogini. Kuinka kauan innostus kestää onkin erijuttu :D

Ulkoasu ei varmaankaan tule jäämään nykyiselleen. Pakko julkaista jotain pian ennenkuin muutan mieleni.

Nappasin nopsaan vanhan pokkarilla otetun kuvan arkistoista. Jatkossa kuvat toivottavasti laadukkaampia. Kuvassa siis kotimme, peuran pesä.


Nyt on tullut seliteltyä sen verta että lupaan että lopetan selittelyt ja keskityn jatkossa asiaan, eli ei mihinkään :)
(Oh shit, taas uusi lupaus)